Feder-harjoitusmiekka

225.00€

Keskiajalla miekkailuharjoittelussa huomioon piti ottaa samat näkökohdat kuin nykyäänkin: välineiden turvallisuus, autenttisuus ja edullisuus. Kukaan tuskin halusi vahingoittaa kallisarvoista terävää miekkaansa treenatessaan tai altistua vakaville vammoille. Puisia treenimiekkoja, kuten myös keppejä, käytettiin yleisesti harjoittelussa, ja on todennäköistä että teräksisiä, mutta tylpistettyjä, miekkoja oli myös käytössä, jotta harjoitteluun saatiin todenmukaisuutta ja harjoittelijoille tuntumaa oikean miekan käsittelyyn. Ensimmäinen tunnettu vain nimenomaan harjoittelua varten kehitetty miekkatyyppi on kahden käden fechtschwert, joka nykyään tunnetaan federschwertinä, tai yksinkertaisesti federinä. Ensimmäiset maininnat federeistä ovat 1400-luvun alusta, ja niitä käytettiin ympäri Eurooppaa yli 350 vuoden ajan.

Varhaisimmat miekkailuoppaat jotka luetaan saksalaiseen Liechtenauer-miekkailuperinteeseen ovat noin 1390-luvulta, ja jotkin tuon perinteen vaikutusvaltaisimmista oppaista ovat 1500-luvulta, kuten Joachim Meyerin ”Kunst des Fechtens” eli ”Miekkailun taide”. Kaikissa näissä oppaissa, tutkielmissa ja manuaaleissa feder liitetään pitkämiekkailun harjoitteluun, mikä oli 1500-luvun lopulle tultaessa pitkälti rajoittunut enää vain miekkailukouluihin. Renessanssiajalla federillä harjoittelu oli ennenkaikkea siviilitoimintaa ja urheilua, jossa opittuja taitoja ei suoranaisesti enää käytetty sotakentillä. Aiemmilla vuosisadoilla pitkämiekkailumotivaatio oli tullut kaksintaisteluihin, muihin henkilökohtaisiin taisteluihin sekä sodankäyntiin valmistautumisesta. Koska renessanssiajalla pitkämiekka ei enää ollut kovin yleinen ase sotatantereella eikä kaksintaisteluissa, sen harjoittelun jatkaminen vaati muutosta asenteessa. Enää pitkämiekan käytön opetteleminen ei ollut vain uusimpien aseiden käytön opettelua oman hengen varjelemiseksi, vaan mukaan tuli myös perinteiden ylläpitäminen, henkinen ja fyysinen valventautuminen ja urheilullisuus. Osalle harjoittelijoista pitkämiekan käytön opetteleminen on 1500-luvulla saattanut olla jopa tietyntyyppistä historiallista historian elävöittämistä.

Federiä käytetään nykyään erityisesti miekkailuharjoituksissa ja kilpailuissa ja se on yleisilmeeltään pitkämiekan tapainen. Miekan ricasso on kuitenkin tyypillisesti malliltaan siivekäs schildt. Federin terä on profiililtaan litteä ja reunat ja kärki pyöristetyt. Säilän eriskummalliselle muodolle on useampiakin selityksiä, joista yksi on se, että malli yhdistettynä painavaan ponteen siirtää miekan kriittisen massan mahdollismman lähelle käsiä. Tämä tekee kärjen kontrolloimisesta helpompaa, eikä kärkeen jää massaa vastustajan vakavaan vahingoittamiseen. Feder onkin hyvä valinta mikäli haluaa harjoitella haarniskoimatonta miekkailua historiallisten miekkailumanuaalien innoittamana.

Tässä federissä on jokseenkin joustava terä, joka mahdollistaa turvalliset pistoharjoitukset, mutta tarpeeksi jäykkä hyvään teräkontrolliin. Puinen kahva on päällystetty nahalla ja väisti ja ponsi ovat terästä. Ruodin pää on kierteistetty ja ponnen päässä on syvennys kuusiokolomutteria varten, jolla koko kahvarakenne kiinnitetään ja kiristetään. Tämä rakenne mahdollistaa kahvarakenteen helpon purkamisen ja uudelleenkiristyksen. Valmistaja Viktor Berbekucz. Mitat saattavat vaihdella hieman eri kappaleiden välillä, kuten käsityötuotteelta sopii odottaakin.

Kokonaispituus:135,5 cm
Terän pituus:100 cm
Kahvan pituus:34,5 cm
Paino:1,5 kg
Tasapainopiste väististä:8,3 cm
Terän leveys väistillä:43 mm
Terän leveys kärjessä:18 mm
Terän paksuus väistillä:6,0 mm
Terän paksuus kärjessä:2,2 mm
Terän materiaali: 51CrV4 hiiliteräs
Terävyysaste:tylppä





Napsauttamalla mitä tahansa kuvaa näet sen suurempana


Copyright © 2017 Rautaportti. Ylläpito Navicom Oy.