Venäjän keisarillinen lippu (standardi)

Tuotekuvaus

Tätä Venäjän keisarillista standardia käytettiin vuodesta 1858 aina vuoden 1917 vallankumoukseen asti. Tämä lippu oli siis tsaarien Aleksanteri II, Aleksanteri III ja Nikolai II käyttämä standardi. Toisin kuin modernit liput, keisarillinen standardi ei ollut maan, valtion, tai kansan tunnus, vaan edusti ainoastaan hallitsijaa, Venäjän imperiumin yksinvaltiasta.

Tässä keisarillisessa standardissa pääosaa näyttelee Venäjän keisarikunnan pieni vaakuna. Mustan kaksipäisen kotkan miehustaa koristaa Moskovan vaakuna (Pyhä Yrjö surmaamassa lohikäärmettä) jonka ympärillä on Pyhän Andreaksen ritarikunnan arvomerkit. Lakiosassa on saman ritarikunnan nauha. Kotkan kynsissään pitelemät valtakunnanomena ja valtikka ovat hyvin perinteiset heraldiset hallitsijan tunnukset, jotka symboloivat hallitsijan suvereniteettia. Kotkan siiviltä löytyvät vaakunat ovat (myötäpäivään ylhäältä oikealta): Astrahan, Siperia, Georgia, Suomen suuriruhtinaskunta, Kiova-Vladimir-Novgorod, Taurida, Puola ja Kazan.

Keisarillisessa standardissa käytetty Venäjän vaakuna on jäljitettävissä keskiajalle, Iivana Suuren vaakunaan asti. Kaksipäinen kotka ajoittuu vieläkin kauemmas, Bysantin aikoihin. Niinpä kaksipäinen kotka voidaankin suoraan tulkita symboliksi siitä, että Rooman imperiumin perintö, Bysantin kautta, jatkui Venäjän imperiumissa. Iivana Suuri pyrki tietoisesti säilyttämään Rooman perintöä ja julisti 1400-luvun lopulla Venäjän kolmanneksi Roomaksi.

Tätä mallia standardista keisari käytti maalla, kun merillä keisarillisen standardin pohjavärinä oli punainen.

Lippu on kaksipuolinen ja tehty säänkestävästä polyesteristä. Lipun koko on 93 x 150 cm ja siinä on metallivahvisteiset läpiviennit. Sisä/ulkokäyttöön.