Kaarle Suuren ”Joyeuse” -kirjeenavaaja

Tuotekuvaus

Charlemagne, Kaarle Suuri, oli frankkien kuningas. Frankit olivat yksi niistä lukemattomista slaavilaisista ja germaanisista heimoista, jotka hunnien, goottien ja visigoottien tavoin vaelsivat Euroopassa kansainvaellusajalla 300-luvun lopulta alkaen. Roomalaiset kutsuivat näitä heimoja ja kansoja barbaareiksi näiden sivistymättömien tapojen vuoksi ja kokivat kansojen liikehdinnän uhkana ja hyökkäyksenä. Barbaari oli alun perin kreikkalainen termi, joka tarkoitti kaikkia ei-kreikkaa puhuvia, joiden puhe kuulosti käsittämättömältä, ”bar-bar-bar”. Rooman valtakunnan kaaduttua nämä uudet heimot täyttivät pikkuhiljaa Rooman jättämää valtatyhjiötä. Jotkut nousivat valtaan vain hetkellisesti ja vaipuivat taas historian unohdukseen, kun taas toiset jättivät jälkeensä pidemmän kulttuuriperinnön. Keskitetty hallinto palasi lopulta Kaarle Suuren valtakunnan myötä vuodesta 768 alkaen. Valtakunta perustui frankkien taisteluvoimaan, ja heidän kyltymätön kunnianhimonsa ja kiihkeä halunsa laajentaa kristikuntaa nostivat heidät Läntisen Euroopan johtoon.

Vuoden 800 joulupäivänä Kaarle Suuri kruunattiin Rooman keisariksi, ensimmäiseksi sitten Rooman kaatumisen. Kaarle Suuri oli aggressiivinen valloittaja, taitava poliitikko, valtiomies ja onnekas kenraali, joka rakensi laajan imperiumin, jonka merkitys ulottuu aina meidän aikoihimme asti. Vaikka Kaarle Suuren valtakunta kesti vain yhden sukupolven hänen jälkeensä, sen vaikutuksesta syntyi Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja Ranskan ja Saksan perusta.

Kaarle Suuren miekka, Joyeuse (suomeksi riemukas), on yksi maailman kuuluisimmista miekoista. Se oli Ranskan kuninkaiden kruunajaismiekka, jonka alkuperäiskappaletta säilytetään Louvressa. Perimätiedon mukaan Joyeuse oli Kaarle Suuren henkilökohtainen miekka, jonka kuuluisa seppä Galas takoi. Työhön kului kolme vuotta, ja miekalla oli taianomaisia ominaisuuksia: se oli aurinkoa kirkkaampi, taistelussa se häikäisi ja sokaisi vastustajat, eikä sen kantajaa kyennyt myrkyttämään. Eräässä tarinassa Kaarle kadotti miekkansa ja lupasi löytäjälle ruhtinaallisen palkkion. Kun eräs hänen ritareistaan palautti kadonneen miekan, iski kuningas miekan maahan ja julisti maat paikan ympärillä kuuluvan kyseiselle ritarille. Näin syntyi ranskalainen Joyeusen kaupunki, joka perustettiin paikalle ja nimettiin miekan mukaan.

Joyeusen ajatellaan olevan Kaarle Suuren henkilökohtainen miekka, mutta kuten ikiaikaisten reliikkien kohdalla aina, väitetään myös, että kyseessä olisi myöhempää, 1100-luvulle ajoitettua perua oleva esine. Oli Louvressa alkuperäinen miekka tai jäljennös, niin joka tapauksessa Joyeusen kanssa Eurooppaan levitettiin länsimaisen sivistyksen ideaalia, roomalaista oikeuskäsitystä ja -käytäntöjä sekä ajatusta Euroopan yhtenäisyydestä. Yhtenäisyyden symboliksi Kaarle Suuri nostettiin jo muutaman vuosisadan kuluttua kuolemastaan, ja samassa asemassa hän on vielä tänäkin päivänä.

• Kokonaispituus 26 cm
• Terä ruostumatonta terästä, kahvassa hopeoitu pintakäsittely
• Valmistaja Marto, Toledo