ILMAINEN TOIMITUS YLI 400 € TILAUKSILLE (EU:N SISÄLLÄ)

Rooma ja antiikin maailma lyhyesti

Rooma ja antiikki -kategoria kattaa Antiikin Kreikan ja sitä seuranneen Rooman valtakunnan kukoistuksien ajan noin vuoteen 500 jaa asti.

Antiikin Kreikka pähkinänkuoressa:

Kreikassa 700-luvulla alkoi kaupunkivaltioiden perinne, jossa yksittäiset kaupungit hallitsivat alueita ympärillään ja tekivät keskenään liittoja tai sotivat toisiaan vastaan. Kaupunkeja johtivat kuninkaat, kunnes ateenalaiset karkoittivat kuninkaansa ja perustivat tasavallan, jossa asiat päätettiin radikaalisti kansalaisten antamilla äänillä. Tämä tapahtuma aloitti demokratia-jatkumon, ja Ateenan demokratiaa pidetäänkin länsimaisen sivistyksen kehtona. Kaupunkeja suojelivat kansalaisista koostetut militiajoukot, joista tärkeimpiä olivat hopliitit eli raskaasti aseistettu ja haarniskoitu jalkaväki, joka taisteli tiukoissa yhtenäisissä muodostelmissa.

Ateenan lisäksi muita Kreikan kuuluisia kaupunkivaltioita olivat mm. Theba, Argos ja Sparta. Antiikin Kreikan valta-alue ei kattanut vain nykyisen Kreikan aluetta, vaan oli selkeästi laajempi: 500-luvulla eaa Persian kasvaessa isoimmaksi milloinkaan nähdyksi valtakunnaksi törmäsi Persian laajeneva valta Vähä-Aasian kreikkalaisiin kaupunkeihin nykyisen Turkin alueella. Alkanut demokratiakehitys oli pysähtyä kokonaan Persian yrittäessä valloittaa Kreikkaa vuosina 500–449 eaa. Kreikkalaiset hopliitit onnistuivat kuitenkin alivoimaisina pysäyttämään persialaisten valtavan armeijan ja häätämään persialaiset kuuluisissa Marathonin, Thermopylaen, Salamiin ja Plataiain taisteluissa.

Persialaisten lyömisen jälkeen Ateena ja Sparta kävivät taistoa Kreikan johtoasemasta kahdessa peloponnesolaissodassa. Kolmannen merkittävän sisällissodan jälkeen Kreikka oli muodostunut liittovaltioksi, joka myös taisteli yhtenäisenä sotilasliiton ansiosta. Makedonian kuningas Filippos oli osallistunut Kreikan sisällisotiin ja mahdollistanut liittovaltion synnyn. Filippoksen kuoltua, hänen poikansa Aleksanteri Suuri johti niin makedonialaiset kuin kreikkalaisetkin Persiaa vastaan 337 eaa alkaneessa sotakampanjassa, jossa valloitettiin koko Persian valtava valtakunta aina Intiaa myöden ja levitettiin samalla kreikkalaista kulttuuria.

Aleksanteri Suuren kuoltua 323 eaa Kreikka piti edelleen pintansa ja tiede sekä filosofia kehittyivät entisestään, mutta Kreikan suurvalta-aika oli auttamatta ohi Rooman vallan kasvaessa naapurissa. Rooma valloitti ensin Makedonian ja vuonna 146 eaa myös Kreikan.

Roomassa muinaisia Kreikan filosofeja, sivistystä, kulttuuria ja sotataitoa ylistettiin ja imitoitiin. Kreikan kulttuuri osaltaan sai jatkumoa Rooman valtakunnan levittäytyessä kautta Euroopan.

Rooma pähkinänkuoressa:

Rooman aluetta alettiin asuttaa vuoden 1000 eaa tienoilla, ja omaksi kuningaskunnakseen sen perustivat Romulus ja Remus vuonna 753 eaa.

Roomaa ehti hallitsemaan seitsemän kuningasta ennen kuin valtakunta muuttui tasavallaksi, jota ohjasivat senaatti ja kansan tahto. Rooma alkoi valloittaa naapureitaan ennennäkemättömällä vauhdilla ja kasvoi pienestä kaupunkivaltiosta ensin koko Italian hallitsijaksi ja puunialaissotien ja makedonialaissotien myötä koko Välimeren voimakkaimmaksi valtioksi vuoteen 197 eaa mennessä.

Kaikkien tuntema Julius Caesar valloitti Roomalle Gallian aina Atlantille asti ja aloitti sisällissodan vuonna 49 eaa, joka johti tasavallan tuhoutumiseen ja keisarinajan alkuun. Tämän jälkeen Roomaa hallitsivat keisarit ja lisää alueita valloitettiin, kunnes Välimeri oli kokonaisuudessaan Rooman valtakunnan sisämeri ja legioonat kulkivat ja hallitsivat Mustaltamereltä Britanniaan, Espanjasta Egyptiin ja Reinille germaaniheimojen synkkiin metsiin asti.

Vuosia 300–600 jaa kutsutaan myöhäisantiikiksi, jolloin Rooman valta alkoi järkkymään ja keskushallinto ja talouselämä romahtivat. Rooma jakautui kahteen osaan, joista läntistä puolta johdettiin Roomasta ja itäistä Konstantinopolista. Vuonna 410 jaa kansainvaelluksen aikana visigootit hävittivät Roomaa, ja vuonna 476 ostrogootit viimeistelivät työn valloittamalla Rooman ja lopettamalla keisarivallan ja siten Rooman pitkän valtakauden.

Rooman 1000-vuotisen valtakunnan vaikutus näkyy yhä nykypäivänä. Rooma yhtenäisti lähes koko Euroopan saman hallinnon, oikeuslaitoksen, sodankäyntitaidon ja kielen alle. Hyvänä esimerkkinä Rooman vaikutuksesta on se, että vaikka Suomi ei koskaan ollutkaan osa Rooman aluetta, niin silti nykypäivänä Suomessakin käytetään roomalaista oikeutta. Rooman vallan ajan rakennustekniikan ja insinöörityön kehittyminen on vieläkin näkyvissä, sillä osa roomalaisten rakentamista teistä – akvedukteista –, silloista ja temppeleistä on edelleen on käytössä. Rooman kaltaista valtavaa imperiumia ei myöskään olisi voinut valloittaa, hallita tai ylläpitää ilman tehokasta armeijaa. Aikaansa nähden hyvin pitkälle kehittynyt, järjestelmällinen ja organisoitu sotalaitos lähetti legioonia ympäri tunnettua maailmaa. Rooman yli 1000-vuotiseen historiaan mahtuu tietysti paljon ylä- ja alamäkiä, mutta taitavan hallinnon avulla sodankäyntitaito saatiin kestämään, kehittymään ja kantamaan läpi vuosisatojen.  

-Tästä linkistä pääset suoraan Rooman ja Antiikin Kreikan tuotteisiin-

icon_search icon-cart icon_arrow-right icon-arrow-left close