Kreikkalainen hoplon

Tuotekuvaus

Hopliitit olivat antiikin Kreikan raskaasti aseistettuja ja varustettuja jalkaväen sotilaita. Ensimmäisten hopliittien arvellaan ilmestyneen Kreikan kaupunkivaltioiden eli polisten armeijoihin 600-luvulla eaa., ja heillä oli merkittävä osa antiikin Kreikan sodankäynnissä. Aluksi hopliitit olivat suurimmaksi osaksi köyhiä maanviljelijöitä, mutta tästä aiheutui armeijoiden ylläpidolle huomattavaa haittaa, kun sotilaat joutuivat olemaan pelloillaan viljelemässä maata suurimman osan vuotta. Makedonian kuningas ja Aleksanteri Suuren isä Filippos II kuitenkin ratkaisi ongelman perustamalla maailman ensimmäisen palkka-armeijan. Hopliittien odotettiin itse hankkivan omat varusteensa, joten nyt armeijoihin liittyi vapaaehtoisena paljon varakkaita nuoria miehiä. Tunnetuimmat hopliitit olivat kotoisin Ateenasta ja Spartasta, ja he hankkivat maineensa monissa persialaissotien ja peloponnesolaissodan taisteluissa.

Hopliittien tunnistettavin piirre oli puusta tehty iso ja kaareva hopliittikilpi, eli hoplon, joka oli halkaisijaltaan suurin piirtein metrin kokoluokkaa. Suuri kilpi suojasi tehokkaasti sotilaan yläruumista nuolilta, keihäiltä ja miekoilta, mutta oli myös raskas kantaa: kilvet painoivat jopa 8 kg. Kilvet koristeltiin usein kaupunkivaltioiden tunnuksilla tai onnea tuottavien silmien kaltaisilla symboleilla. Esimerkiksi peloponnesolaissodassa spartalaiset sotilaat koristivat kilpensä lambda-kirjaimella. Myymämme kilpi onkin tarkka kopio juuri tästä hopltiittikilvestä. Se on tehty taivutetusta vanerista, jonka pintaa peittää käsinmaalattu kangas. Takapuolella on leveä nahkainen kahva, josta kilven voi ripustaa kyynärtaitteeseen, sekä kilven ympäri kiertävä kannattelua helpottava koristeellinen naru.

Kilven halkaisija on n. 97 cm ja korkeus keskellä kilpeä (kaarevuus) n. 11 cm. Kilven paksuus on n. 1,1 cm ja paino noin 6 kg.