ILMAINEN TOIMITUS YLI 400 € TILAUKSILLE (EU:N SISÄLLÄ)

Viikinki- ja varhaiskeskiaika lyhyesti

Viikinki- ja varhaiskeskiaika -kategoria kattaa noin 500 vuoden ajan Rooman vallan kaatumisesta aina noin vuoden 1000 tienoille.

Varhaiskeskiaika pähkinänkuoressa:

Rooman vallan loppuun osuu kansainvaellusaika, jolloin kokonaiset kansat liikkuivat asuinalueilta toisille. Hunnien hyökkäys ja laajentuminen Euraasian aroilta työnsi edellään pakenevia heimoja, jotka tarvitsivat uudet asuinpaikat. Pakenevat heimot törmäsivät muihin kansoihin ja heimoihin ja vuorostaan työnsivät näitä eteenpäin saaden aikaan levottomuuksia ja sotia ympäri Eurooppaa. Vaikka hunnit pysähtyivätkin nykyisen Unkarin alueelle, hunnien liikkeelle panema muutos aiheutti mm. germaaniheimojen tunkeutumisen Rooman hallitsemaan Galliaan, goottien hyökkäyksen Roomaan ja lopulta Rooman tuhon.

Kansainvaelluksessa liikkeellä olleita heimoja/kansoja olivat mm. hunnit, vandaalit, juutit, anglosaksit, langobardit, frankit, avaarit, slaavit, bulgaarit ja gootit, jotka jakaantuivat ostrogooteiksi ja visigooteiksi.

Rooman vallan murtumista läntisessä Euroopassa seurasi levottomuuden ja sekasorron aikakausi, kun valtavan valtatyhjiön rikkonaiset osaset johtivat loputtomiin kahakoihin ja sotiin vallasta ja alueiden hallinnasta.

Ensimmäinen pysyvä valtakunta, joka Rooman jälkeen nousi jaloilleen, oli nykyisen Pohjois-Ranskan alueelta ponnistanut frankkien valtakunta. Frankkeja hallinneet merovingit valloittivat ensin Roomalta osan Galliasta, ja valloitukset jatkuivat ajan kuluessa, vaikka valta vaihtuikin Merovingi-suvulta Karolingi-suvulle.

Kukin frankkien naapureista kaatui vuorollaan, ja Kaarle Suuren hallitessa frankkeja oli heidän valtakuntansa suurimmillaan kattaen koko nykyisen Ranskan ja Saksan maa-alueet, Alankomaat, suuren osan Italiaa ja Pohjois-Espanjankin. Neljänsadan vuoden kuluessa frankkien oli onnistunut valloittaa ja yhdistää lähes koko läntinen Eurooppa yhden lipun ja kuninkaan alle. Kaarle Suuri kruunattiin keisariksi vuonna 800, ja hän toi keisariaatteen ensimmäisenä takaisin Eurooppaan Rooman vallan jälkeen.

Frankkien valtakunta jakaantui kolmeen osaan vuonna 840 kuninkaan jakaessa perintönä valtakuntansa kolmelle pojalleen. Ludvig Saksalainen sai nykyisen Saksan alueen, josta myöhemmin kehittyi Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Toinen veljistä Kaarle Kaljupää sai nykyisen Ranskan alueen ja kolmas veli Lothar sai Italian, ohuen siivun Ranskaa veljiensä keskeltä sekä Friisian (Alankomaat).

Viikingit pähkinänkuoressa:

Frankkien valtakunnan loppuvaiheessa viikingit alkoivat seilaamaan yhä rohkeammin ja yhä pidemmälle skandinaavisesta kodistaan. Merta pitkin päästiin länteen ja jokia pitkin itään. Ensi alkuun viikingit tekivät ryöstöretkiä rannikkoille ja jokivarsien kaupunkeihin. Tunnetuin hyökkäys on Englannin rannikolla sijaitsevan Lindisfarnen luostarin ryöstö vuonna 793, jota pidetään viikinkiajan alkamiskohtana.

Viikinkien ryöstöretket jatkuivat yllättävän pitkään, reilut kaksisataa vuotta. Ryöstelyn lisäksi viikingit siirtyivät nopeasti myös tutkimusmatkailijoiksi, kauppiaiksi, valloittajiksi ja siirtokuntien perustajiksi.

Viikingit asuttivat Islannin, Grönlannin, Färsaaret, Shetlandinsaaret, Orkneysaaret, Hebridit ja kävivät kääntymässä Amerikassakin Atlantin tyrskyillä seilatessaan. Jatkuvat viikinkiyhteydet, -valloitukset ja -miehitykset muokkasivat voimakkaasti Irlantia, Skotlantia ja Englantia; näiden valtakunnat muodostuivat viikinkien vaikutuksesta. Suuri osa näiden maiden perimästä on nykypäivänäkin pohjoismaalaista.

Viikingit seilasivat jokia pitkin Ranskan ja Espanjan sisämaahan ja keräsivät rikkauksia matkallaan joko väkivallalla tai väkivallan uhalla. Viikinkipäällikkö Rollo hyökkäsi jopa Pariisiin ja sai rauhanehdoissa neuvoteltua itselleen maa-alueen Ranskan rannikolta, Seine-joen suistolta. Viikingit jäivät asumaan alueelle, ja kun heitä kutsuttiin pohjoisen miehiksi, normanneiksi, oli luontevaa, että heidän asuinaluetta alettiin kutsua Normandiaksi.

Idässä skandinaavisia viikinkejä kutsuttiin joko nimellä rus tai varjagi. He kävivät kauppaa Venäjän jokien varsilla ja perustivat siirtokuntia ja hallitsivat hyvin laajoja alueita. Venäjän valtakuntakin sai alkunsa viikinkien siirtokunnasta. Heidän ryöstöretkensä ulottivat Välimerelle, Mustallemerelle ja jopa Kaspianmerelle asti. Viikingit palvelivat Konstantinopolissa saakka Bysantin keisarin henkilökohtaisessa varjagikaartissa osallistuen moniin alueen sotiin.

Viikinkiajan päätöksenä pidetään vuotta 1066. Tuolloin Norjan kuningas Harald Ankara kuoli Stamfordin sillan taistelussa Englannin kuningasta vastaan yrittäessään vallata maata itselleen. Englannin kuningas Harald Godwininpoika ei kuitenkaan kauaa ehtinyt juhlia voittoaan, sillä Vilhelm Valloittaja, normanniherttua, hyökkäsi samalla hetkellä Englantiin ja voitti valtakunnan itselleen ja normanneille Hastingsin taistelussa.

-Tästä linkistä pääset suoraan Viikinki- ja varhaiskeskiajan tuotteisiin-

icon_search icon-cart icon_arrow-right icon-arrow-left close