Pyhän Jaakon ritarikunnan standaari

Tuotekuvaus

Santiagon, eli Pyhän Jaakon, ritarikunta on uskonnollinen ja sotilaallinen ritarikunta.  Paavi Aleksanteri III tunnusti sen oikeudet vuonna 1175. Ritarikunta on nimetty Espanjan suojeluspyhimyksen Santiagon, Pyhän Jaakon (tai Jaakobin), mukaan. Ritarikunta perustettiin ensisijaisesti suojelemaan pyhiinvaeltajia Camino de Santiagolla, Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitillä. Tämä Pohjois-Espanjassa kulkeva pyhiinvaellusreitti johtaa Santiago de Compostelaan, jossa apostoli Jaakobin sanotaan olevan haudatun. Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti oli keskiajalla yksi tärkeimmistä reiteistä kristityille pyhiinvaeltajille, ja se on yhä edelleen erittäin suosittu. Keskiaikaisen legendan mukaan Linnunrata muodostui reitillä kulkevien pyhiinvaeltajien nostattamasta pölystä.

Santiagon ritarikunta, kuten muutkin ritarikunnat, perustettiin puolustamaan kristikuntaa, ja Espanjan tapauksessa tähän liittyi pyrkimys häätää islaminuskoiset maurit Iberian niemimaalta. Prosessia kutsutaan reconquistaksi (takaisinvalloittamiseksi), se kesti satoja vuosia ja huipentui vuonna 1492 Granadan, maurien viimeisen tukikohdan, antautumiseen. Santiagon ritarikunta on ollut Espanjan kruunun alaisuudessa katolisten monarkkien (Reyes Catolicos) Isabellan ja Ferdinandin ajoista lähtien, ja on sitä edelleen. Santiagon ritarikunta ei ollut yhtä ankara kuin esim. yhtä aikaa vaikuttanut Calatravan ritarikunta, ja se toimi Johanniittojen tapaan auttaen pyhiinvaeltajia ja tarjoten sotilaspalveluja. Ritarikunnan suhteellinen leppoisuus (jäsenillä oli esimerkiksi lupa mennä naimisiin) verrattuna tiukempiin luostarijärjestöihin teki Santiagon ritarikunnasta erittäin suositun. Keskiajalta lähtien ritarikuntaan pääsyä on rajoitettu tiukasti, ja se on varattu yksinomaan roomalaiskatoliseen aatelistoon syntyneille.

Ritarikunnan tunnus on punainen risti, joka muistuttaa miekkaa tai tikaria, ja jonka yläosan sakarat muodostavat fleur-de-lis-ristin. Miekkaosa tuo mieleen ristiretket, ja fleur-de-lis’n sanotaan edustavan Pyhän Jaakobin moraalisia hyveitä. Ristin "ponsi" esittää kampasimpukan kuorta, joka on niin Pyhän Jaakobin kuin pyhiinvaeltajienkin yleinen symboli.

Ritarien käyttämät eriväriset tunnukset ja bannerit, kuten myös samaa teemaa toistavat viitat ja asetakit, auttoivat erottamaan taistelijat toisistaan taistelukentällä. Ne toimivat siis tavallaan, kuten monien urheilulajien peliasut nykyään, selkeänä ja helposti huomattavana merkkinä, jonka avulla erottaa oman ja vastapuolen kamppailijat toisistaan.

Tämä standaari on valmistettu tukevasta valkoisesta puuvillakankaasta, ja sen etupuolelle on kirjailtu punaiset Pyhän Jaakon ritarikunnan ristit. Lipussa on kolme kangaslenkkiä, joilla voit ripustaa sen joko airueesi trumpettiin, tai vaihtoehtoisesti verhotankoon tai muuhun seipääseen tuomaan ripauksen keskiaikaista viehätystä kotisi sisustukseen.

• Valmistettu tukevasta puuvillakankaasta
• Lenkit ovat noin 10 cm pitkiä ja 5 cm leveitä
• Leveys noin 60 cm
• Korkeus 140 cm