Ranskan kuninkaallinen lippu / Ranskanlilja

Tuotekuvaus

Ranskanlilja on tunnettu symboli monissa kulttuureissa, Kelttien kolmipäinen keihäänkärki on varhaisimpia sen ilmentymiä. Frankkien kuningas Klodvig I kääntyi kristinuskoon vuonna 496 ja kaikissa aiheeseen liittyvissä legendoissa on ranskanliljalla, kristittyjen Neitsyt Marian symbolilla, tärkeä merkitys. Ranskanlilja on Klodvigista lähtien liitetty frankkien kristittyihin kuninkaisiin, nimeikkäimpänä heistä Kaarle Suureen.

Heraldiikassa ranskanlilja merkitsi uskoa, viisautta ja ritariutta, myöhemmin Pyhää Kolminaisuutta. Kuvio on yleinen keskiajan vaakunoissa, se löytyy mm. Turun vaakunasta. Ranskan vanhassa vaakunassa liljoja oli useita, mutta kuningas Kaarle V modernisoi vaakunan käsittämään vain kolme liljaa.

Kaarle V Viisas oli malliesimerkki keskiaikaisesta kuninkaasta. Hän rakennutti mm. Louvren sekä Bastillen, ja oli satavuotisen sodan aktiivinen osapuoli. Hän otti tämän kolmililjaisen vaakunabannerin lipukseen vuonna 1365 ja lippua käyttivät vuosisatojen ajan Ranskan kulloinenkin kuningas. Muiden kuninkaallisten lippujen tavoin myöskään Ranskan kuninkaallinen lippu ei ollut valtion tai kansan käyttämä, vaan symboloi ainoastaan monarkiaa. Tätä eroa valtion ja kuninkaan välillä yrittivät kuroa umpeen ehdottoman itsevaltiuden kannattajat, maineikkaimpana heistä kuningas Ludvig XIV, Aurinkokuningas, jonka hallintotapaa kuvaa kuuluisa sanonta L’Etat, c’est moi, Valtio olen minä. Kuninkaallisen lipun käyttö päättyi vallankumouksessa vuonna 1792, vallankumouksellisten teloittaessa kuninkaan Ludvig XVI ja kuningattaren Marie Antoinetten. Giljotiini katkaisi samalla yli tuhatvuotisen katkeamattoman monarkian.

Bourbon-suvun valtaannousun myötä lippu otettiin hetkellisesti käyttöön vielä vuosina 1815-1830. Vaikka ranskanliljat ovat Ranskassa yhä yleinen näky, poliisien univormuista useiden kaupunkien ja maakuntien vaakunoihin, ei niitä virallisesti ole pidetty yhdenkään Ranskan tasavallan symboleina.

Lippu on kaksipuolinen ja tehty säänkestävästä polyesteristä. Lipun koko on 93 x 150 cm ja siinä on metallivahvisteiset läpiviennit. Sisä/ulkokäyttöön.

• Heraldiikassa ranskanlilja merkitsi uskoa, viisautta ja ritariutta, myöhemmin Pyhää Kolminaisuutta
• Kuvio on yleinen keskiajan vaakunoissa, se löytyy mm. Turun vaakunasta
• Ranskan kuningas Kaarle V Viisas otti tämän kolmililjaisen vaakunabannerin lipukseen vuonna 1365
• Lippu otettiin hetkellisesti käyttöön vielä vuosina 1815-1830
• Lippu on kaksipuolinen ja siinä on metallivahvisteiset läpiviennit
• Lipun koko: 93 cm x 150 cm
• Sisä/ulkokäyttöön
• Materiaali: polyesteri