Keskiaikainen sotajousi

Tuotekuvaus

Englantilainen pitkäjousi on ehkäpä maailman tunnetuin jousimalli. Se voi kuitenkin tarkoittaa kahta erilaista jousimallia: joko sotajousta tai tauluammuntajousta. Hyvin jäykkä, pitkä ja yhdestä puusta veistetty sotajousi oli käytössä sota-aseena keskiajalla, aina 1600-luvulle asti, minkä jälkeen tuliaseet korvasivat sen. 1700-luvulla jousiammunta herätettiin uudelleen henkiin ja siitä muodostui vapaa-ajan urheilulaji. Tauluammuntaa varten englantilaiset pitkäjouset muuttuivat kevyemmiksi, sirommiksi ja koristeellisemmiksi. Englantilaisen jousiammuntaperinteen mukainen pitkäjousi on yhdestä puusta veistetty tai laminoitu, kauttaaltaan taipuva, yksinkertainen ja selkeälinjainen jousimalli riippumatta siitä, tarkoitetaanko sotajousta vai tauluammuntajousta.

Pitkäjousi oli kulta-aikanaan 1250–1450 tyypillinen ase niin metsästys-, taistelu- kuin kilpailukäytössäkin. Vaikka tällaista pitkäjousityyppiä kutsutaankin englantilaiseksi pitkäjouseksi, olivat tällaiset jouset käytössä kaikkialla pohjoisessa ja läntisessä Euroopassa. Kuitenkin juuri englantilaiset kouluttivat sitkeästi ja pitkäjänteisesti ammattimaiset pitkäjousijoukot, jotka tekivät tästä jousesta kuuluisan satavuotisessa sodassa Ranskaa vastaan. Englantilaiset pitkäjousimiehet ratkaisivat muun muassa kuuluisien Crécyn, Poitiersin ja Agincourtin taistelujen kulun ja nostivat englantilaiset jousiampujat arvoiseensa maineeseen.

Harva ase ja sotajoukko on yltänyt milloinkaan samanlaisiin suorituksiin kuin englantilaiset pitkäjousimiehet keskiajalla. Alilukuisina englantilaiset armeijat onnistuivat voittamaan kerta toisensa jälkeen ylivoimaisilta vaikuttavat Ranskan ritariarmeijat. Pitkäjousimiehet eivät saaneet murskavoittojaan siis huonosti koulutettuja ja varusteltuja sekasortoisesti taistelleita barbaareja vastaan, vaan aikansa parhaimmistoa, Ranskan ylväitä, kuuluisia ja raskaasti varustettuja ritareja vastaan.

Pitkäjousimiehiä arvostettiin Englannissa ja palkkakin oli moninkertainen verrattuna tavalliseen jalkaväen sotilaaseen. Koska jousimiehen koulutus vaati jatkuvaa harjoittelua voiman ja tarkkuuden ylläpitämiseksi, useampi Englannin kuningas määräsi yleisen säännön, että jokaisen kynnelle kykenevän miehen, niin rikkaiden kuin köyhienkin, tuli harjoitella jousiammuntaa vapaa-aikanaan ja lomilla maan sotakunnon ylläpitämiseksi. Harjoittelu tehosi ja viholliset pelkäsivät tarkkoja ja tehokkaita englantilaisia jousiampujia. Yleinen skottilainen sanonta menneenä aikana oli, että jokainen englantilainen jousimies kantaa kahdenkymmenenneljän skotin henkeä mukanaan. Luku oli moinen sillä tyypillisesti jousimiehellä oli 24 nuolta nuoliviinessään.

Tuliaseiden yleistyessä pitkäjousen käyttö sodissa väheni pikkuhiljaa. Osittain syynä oli pitkäjousen tarkan käytön vaatima vuosien koulutus ja harjoittelu, mikä teki pitkäjousijoukkojen ylläpidosta kallista ja aikaavievää. Pitkäjousi ei myöskään läpäissyt kunnolla 1350-luvun jälkeen ritarien ja muiden ammattisotilaiden keskuudessa pikkuhiljaa yleistynyttä levyhaarniskaa. 1400-luvun loppua kohden jousiampujia ei enää pidetty kaikkein tärkeimpinä sotajoukkoina, mikä taas johti harjoittelun vähenemiseen, ja se puolestaan voiman ja taidon heikkenemiseen. Seurauksena pitkäjousen merkitys taisteluissa heikkeni asteittain. Viimeinen merkintä pitkäjousesta sotakäytössä on vuodelta 1644, mutta merkittävyys sota-aseena oli vähentynyt jo kauan tätä ennen.

Pitkäjousia ei ole säilynyt meidän päiviimme montaakaan kappaletta, sillä ne olivat tyypillisesti kulutustavaraa, joka heikkeni käytössä ja viimein katkesi. Kaaret valmistettiin tyypillisesti marjakuusesta, ja 1500-luvulle tultaessa englantilaisten pitkäjousien kysyntä oli niin valtaisaa, että marjakuusi lähes katosi Euroopan metsistä. Myös muita puulajeja toki käytettiin, vaikka marjakuusi olikin suosituin materiaali. Parhaimmat tiedot keskiaikaisista sotajousista on saatu 1545 uponneesta Tudorien Mary Rose -nimisestä sotalaivasta. Laiva nostettiin 1980-luvulla, ja sen ruumasta löytyi kuorma pitkäjousia. Rautaportin jousen mitat, tyyli, ulkomuoto ja yksityiskohdat vastaavat Mary Rose -jousia. Ainoastaan vetojäykkyys on tässä versiossa asteen pienempi kuin keskiaikaisissa sotajousissa.

Tämä keskiaikainen sotajousi on 50–60 paunainen 30 tuuman vedolla ja noin 45–50 paunaa 28 tuuman vedolla. Jouseen on saatu ison jousen tuntua ja voimaa, mutta jousella pystyy vielä keskivertoaikuinen ampumaan ilman pitkällistä voimaharjoittelua ja jouseen totuttelua. Metsästyskäyttöön jouselta vaaditaan lain mukaan Suomessa vähintään 40 paunan vetolujuus. Vetolujuus tavallisissa keskiaikaisissa sotajousissa arvioidaan olleen korkeimmillaan 80–110 paunaa, mutta joidenkin yksittäisten säilyneiden jousien vetolujuus on ollut jopa huikeat 185 paunaa. Nykyisin ei ole montaa jousiampujaa, joilla olisi taitoa ja voimaa ampua tarkasti näin raskailla jousilla.

Jousen ylä- ja alapäässä on vesipuhvelin sarvesta tehdyt sarvinokit, joissa on yksi nokkiura nokin sivussa, aivan kuten alkuperäisissäkin. Kahvassa ei ole ylimääräistä päällystettä, vaan se on paljas, kuten alkuperäisissäkin sotajousissa. Nuolen ohituskohtaan on tehty polttomerkki, aivan kuten alkuperäisissäkin. Polttomerkin avulla käden saa asetettua oikeaan kohtaan jousen rungolla ja nuolen jänteelle. Nuolen ohituskohta on poltettu molemmin puolin, jotta jousi sopii ammuttavaksi molempikätisesti.

Jousen mukana tulee niin sanottu vetopituusnuoli, jolla voi helposti tarkastaa, kuinka pitkiä nuolia jousella saa ampua. Sulattomalla ja kärjettömällä vetopituusnuolella saa helposti tarkastettua, että omat nuolet sopivat yhteen jousen kanssa. Jousella saa ampua korkeintaan 30":n eli 76 cm:n pituisia nuolia.

Kokopuisella perinnejousella ei tarvitse tehdä mitään sisäänammuntaa tai säätämistä, kunhan vain ampuu ja nauttii! Jousella on vuoden takuu ostohetkestä. Jousi on kokonaisuudessaan kotimaista käsityötä.

• Yksinkertainen, tyylikäs, toimiva
• Kokonaispituus noin 204 cm
• Jäykkyys 50–60 paunaa 30 tuuman (76 cm) vetopituudella ja 45–50 paunaa 28 tuuman (71 cm) vetopituudella
• Tehty laminoimalla hikkorista ja valkotammesta
• Sivunokit vesipuhvelin sarvesta
• Kahvassa polttomerkit nuolen ohituspaikalle
• Jänne dacronia
• Valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä
• Vuoden takuu

Huom! Mikäli olet tilaamassa tuotetta postitse, otathan meihin yhteyttä ennen tilaamista. Tuotteen pituuden vuoksi postitusvaihtoehdot ovat rajoitetut.