Ristiretkeläisen viitta

Tuotekuvaus

Paavi oli luvannut, että ristiretkillä kuolleet saisivat kaikki synnit anteeksi ja ikuisen autuuden. Saarnaajat kiersivät ympäri Eurooppaa yllyttäen ritareita ja ruhtinaita lähtemään sotaan kristinuskon puolesta. Ristiretkelle lähtevä mies ompeli vaatteisiinsa ristin merkiksi pyhästä tehtävästään, pakkasi mukaan aseensa ja tarvikkeensa ja liittyi alueelta liikkeelle lähtevään joukkoon. Osa ristiretkistä oli ruhtinaiden varustamia ja järjestämiä, hyvin organisoituja sotaretkiä ja toiset taas rahvaasta koostuneita, huonosti johdettuja hyökkäyksiä. Ristiretket suuntautuivat Vähä-Aasiaan, Lähi-itään, Välimeren alueelle ja Pohjois-Afrikkaan, mutta niitä tehtiin myös Euroopan sisällä (mm. Suomeen). Kirkon vihollisia olivat niin muslimit, juutalaiset, kerettiläiset, pakanat kuin kirkon vastustajatkin. Tunnetuimmat ristiretket suuntautuivat ”Pyhälle maalle”, jossa Jerusalem vallattiin 1099 ensimmäisessä ristiretkessä. Eurooppalaisten ristiretkeläisten hallintokausi ja taistelut jatkuivat tällä kolmen suuren uskonnon yhteisellä pyhällä maalla 200-vuotta aina 1200-luvun loppuun saakka.
Paksun puuvillaisen viitan vasempaan olkaan on ommeltu ristiretkeläiselle tyypillinen punainen risti. Viitan saa kiinnitettyä olkapäille piiloon jäävillä naruilla ja suljettua edestä paksulla, nyöritetyllä narulla. Viitassa reilun kokoinen huppu.

• Viitan saa kiinnitettyä olkapäille piiloon jäävillä naruilla ja suljettua edestä paksulla, nyöritetyllä narulla
• Vasempaan olkaan on ommeltu ristiretkeläiselle tyypillinen punainen risti
• Viitassa reilun kokoinen huppu
• Valmistettu 100 % puuvillasta