1760-luvun itävaltalainen blunderbuss

Tuotekuvaus

1760-luvun itävaltalainen blunderbuss-pistooli piilukkomekanismilla.

Väkipyssy, eli blunderbuss, on historiallinen lyhytpiippuinen mustaruutiase, jolla ammutaan hauli- tai rautaromupanoksia. Väkipyssyn piippu laajenee trumpettimaiseksi suppiloksi, ja tällainen laajasuinen suustaladattava pyssy olikin suorasuista huomattavasti helpompi ladata. Väkipyssyt olivat erityisen suosittuja 1600-luvulta 1800-luvulle vaununajajien ja postimiesten itsepuolustusaseina maantierosvoja ja petoeläimiä vastaan, sillä ne olivat pienen kokonsa vuoksi helppoja käsitellä ja suuren hajontansa vuoksi osuma oli lähietäisyydeltä ammuttaessa lähes varma.

Väkipyssyn pistoolimuotoa kutsuttiin nimellä ”dragoon”. Varhaiset ratsuväen lyhytpiippuiset väkipyssyaseet koristeltiin yleisesti lohikäärmeen päällä. Tällä annettiin kuva tulta syöksevästä lohikäärmeestä, dragonista. Tämän vuoksi ratsujoukkoja alettiin kutsua dragoon- eli lohikäärmejoukoiksi, joka suomeksi taipui muotoon rakuunajoukot. Ratsumiehellä oli aseen käyttöön vain yksi vapaa käsi, minkä vuoksi tuliaseen tuli olla pieni jotta sitä saattoi käyttää tehokkaasti. Myös merirosvot ja merisotilaat käyttivät väkipyssyjä, koska ne olivat tehokkaita lähitaistelussa laivoihin hyökätessä, ja laajasuisen aseen lataaminen keikkuvalla ja liukkaalla kannella kävi suhteellisen helposti. Pienen kokonsa ansiosta aseita oli helppo käsitellä laivan ahtaissa tiloissa.

Piilukkopistoolissa ruutipanos syttyy kun piikivi iskee kipinän lukon teräksisestä osasta. Piilukkopistoolit yleistyivät 1600-luvulla ja säilyttivät suosionsa n. 1800-luvun puoleenväliin asti, jolloin ne korvautuivat luotettavammilla ja helppokäyttöisemmillä nallilukkopistooleilla, jotka eivät olleet yhtä herkkiä säätilojen ja muiden olosuhteiden vaihteluille kuin piilukot.

Piilukkopistooleja käytettiin itsepuolustusaseina mutta myös sotilasaseina. Niiden tehokas kantama oli lyhyt. Taistelussa näitä aseita käytettiin usein vain yhteen laukaukseen, koska uudelleenlatausmenetelmä oli hyvin hidas, minkä vuoksi niitä käytettiinkin usein yhdessä miekan tai muun teräaseen kanssa. Pistoolia voitiin laukaisun jälkeen käyttää pienenä nuijana, vastustajan miekaniskujen torjuntaan tai sillä heitettiin vastustajaa.

• Tämä ase on tarkka kopio alkuperäisestä. Asejäljitelmä on kokonsa puolesta kuin alkuperäinen, mutta se saattaa olla hieman esikuvaansa kevyempi. Sen mekanismit ovat toimivia.  Aseen pystyy virittämään ja kuivalaukaisemaan kuten oikean. Valmistusmateriaalista johtuen aseen mekanismit eivät loputtomiin kestä aseen virittämistä ja laukaisua.
• Asekopion valmistuksessa on käytetty valumetallia ja aitoa puuta. Koristeaseessa käytetty samakki eroaa monin tavoin teräksestä, eli ase ei kestäisi ampumisessa syntyvää painetta, sillä ei voi oikeasti ampua, eikä sitä voi millään keinoin muuttaa ampumakäyttöön sopivaksi.
• Koristeampuma-aseet ovat Suomessa ja monissa muissa maissa lupavapaita, mutta koska ase näyttää oikealta sitä ei tule pitää esillä julkisilla paikoilla.
• Jäljitelmäase soveltuu erinomaisesti historianelävöitykseen, teatterinlavalle, elokuva- ja videoprojekteihin, historiakeräilijöille ja koristeeksi.
• Pituus: 39 cm
• Paino: 600 g
• Valmistaja: Denix, Espanja

Tämän tuotteen luonteen vuoksi luethan tuotetta mahdollisesti koskevista toimitusvaihtoehdoista ja –rajoituksista, mikäli olet tilaamassa tuotetta Suomen ulkopuolelle. –Lue lisää kansainvälisestä postituksesta-