Viikinkisoturin pellavaiset pussihousut

Tuotekuvaus

Jokainen soturi tarvitsee kestävät ja käytännölliset housut kamppailuihinsa. Nämä viikinkiajan housut on tehty kestävästä ja tukevasta 100 % pellavakankaasta, ja ne ovat polveen saakka ilmavat eivätkä rajoita jalkojen liikkeitä.

Pussihousu-mallin housujen sääriosa tyypillisesti kurottiin kiinni säärisiteillä tai pujotettiin korkeavartisten saappaiden varren sisään. Säärisiteet pitivät housut ehjinä ja kuivina ja antoivat lisäsuojaa jaloille ryteikköjen läpi rämpiessä ja jopa taisteluissakin. Säärisiteen kiertäminen aloitetaan joko nilkasta, jalkapöydän tai kantapään alta, ja se kierretään säären ympäri aina polveen saakka, vähintään kuitenkin pohjelihaksen yläpuolelle, jotta sääriside ei ala valumaan kävellessä. Säärisiteitä ei toimiteta housujen mukana, joten siteet voi valita oman tyylin ja maun mukaan valikoimastamme. Housuja voi käyttää myös ilman säärisiteitä.

Viikinkiajan housuja ei ole säilynyt nykypäiviin saakka kovinkaan paljon, mutta yleisesti ajatellaan, että tämänkaltaiset housut olisivat olleet käytössä Skandinaviassa ja erityisen suosittuja rus-viikinkien/varjagien parissa viikinkien idäntiellä eli jokireiteillä Itämereltä Mustamerelle läpi nykyisen Venäjän ja Itä-Euroopan. Olivathan pussihousut suosittuja tällä alueella myös myöhemmin.

Pussihousut olivat viikinkiajan skandinaavisen muodin huippu ja todennäköisesti myös vaurauden osoitus, sillä pussihousujen tekeminen vaati reilusti enemmän kangasta ja työtä verrattuna yksinkertaisiin tavallisiin housuihin. Turhan takia tällaiseen ylimääräiseen työhön ei olisi ryhdytty. Viikinkiajalta ei ole säilynyt yksiäkään kokonaisia pussihousuja, mutta osasia kuitenkin on löydetty Hedebyn (Haithabu) viikinkiaikaisesta kaupungista läheltä nykyistä Saksan ja Tanskan rajaa. Isoja, laskostettuja ja pussittavia housuja näkyy useissa viikinkien kivikaiverruksissa, ja pussihousuista puhutaan myös viikinkisaagoissa. Meidän aikoihimme asti on säilynyt myös aikalaiskuvauksia, esimerkiksi matkakertomuksia seikkailijoilta – kuten persialainen tutkimusmatkailija Ibn Rustah –, jotka törmäsivät matkoillaan viikinkeihin ja heidän erikoisiin vaatteisiinsa.

Pellava kuuluu ihmisten vanhimpiin viljelykasveihin, ja pellavakankaan tekemisen vaiheet on kuvattu jo muinaisissa 4 000 vuotta vanhoissa Egyptin seinäkirjoituksissa. Pellava oli yksi tärkeimpiä kangaskasveja kautta koko keskiajan Euroopan. Suomessakin pellavaa on viljelty jo pronssikaudelta alkaen. Viikinkisoturin housujen pellava on pehmeää, mutta silti kestävää ja hengittää erittäin hyvin. Pellava ​​imee luonnostaan kosteutta hyvin, mutta myös kuivuu nopeammin kuin puuvilla. Itämeren pellavaa viljellään Baltiassa ja Pohjoismaissa, missä pitkät kylmät talvet Itämeren ympäristössä tekevät tästä kasvista ja sen kuiduista vahvan, sitkeän ja kestävän. Ominaisuuksia, joita jo esi-isämme arvostivat.

• Erinomaiset housut viikingeille ja muille varhaiskeskiajan sotureille
• Housumalli perustuu säilyneisiin housufragmentteihin, aikalaistaiteeseen ja aikansa kirjallisiin kuvauksiin
• Erittäin mukavat housut
• Pussihousut näyttävät hyviltä säärisiteiden kanssa, mutta housuja voi käyttää myös ilman säärisiteitä
• Materiaali on 100 % tukevaa, paksua ja kestävää Itämeren pellavaa
• Saatavana ruskeana
• Vyötärö kiristetään nyörillä
• Taskut piilossa sivusaumassa
• Saatavilla koot: XS, S, M, L, XL, XXL ja XXXL
• Valmistaja: Karhunhammas–Beartooth

Huom! Housujen vyötärö on tarkoituksella liian leveä ja ylimääräinen kangas on tarkoitus kiristää vyötärölle tasaisesti nyörillä. Samoin housut ovat "liian" pitkät, koska pussihousuissa on tarkoituksella ylimääräistä kangasta, jolloin housujen laskokset roikkuvat hieman polven tienoilla. Periaatteessa samoja housuja voivat käyttää erikokoiset käyttäjät. Esim. mitä pidemmät jalat käyttäjällä on, sitä vähemmän housut pussittavat ja roikkuvat polven tienoilla. Juuri housuissa oleva ylimääräinen kangas luo pussihousujen leveän ja rikkaan ilmeen.